Välillä tullut uitua syvissä vesissä.  Ehkä se on ollut tarpeen, en osaa tarkalleen sanoa.  Ajatellut, että se mun perusnäkemys elämästä, maailmasta ja ihmisistä on väärä, jonka vuoksi kaikki sitten vääristyy.  Näin varmasti onkin, että moni asia saa ns. väärän kaavun, mutta ei kaikki ole turhaa.  Nykyään kykenen saamaan etäisyyttäkin asioihin, ymmärtämään sen etten kaikkea voi hallita, ettei mikään sinänsä ole oikein ja väärin, tärkeää minulle on ollut tiedostaa, että minulla on tarve hallita sitä mitä ei voi hallita.

On selvä, että olen peilannut sisäistä maailmaani suoraan ulkoiseen maailmaan, pyrkien saamaan ajoittaista mielen tason kaaosta "kuriin" pyrkimällä luomaan hallinnankokemusta suhteessa ulkopuoliseen maailmaan. Tärkeintä kuitenkin on se, että nyt tiedostan tämän.  En usko, että mikään muutos on ilman sitä mahdollista.